JOULUKALENTERIN 2011 VASTAUKSET
Joulukalenterisivulle tästä
Ohjeet löytyvät täältä
 
Nyt, kun joulukuun uurastus on ohi, on kalenterin vartijana toimineen apulaisenkin aika levähtää... Tämä reipas tirkistelijähän toimi varmistamassa, ettei luukkuihin päässyt kurkistamaan liian aikaisin (näet hänet työn touhussa tästä linkistä).

Kiitokset myös muille kalenterin teossa avustaneille!

   
1. Milloin kansakoulu rakennettiin Pyterlahteen (nykyinen museo)? Kansakoulurakennus on rakennettu tyttökouluksi vuonna 1873, päätös koulujen rakentamisesta tehtiin joulukuussa 1872 ja rakennuspaikka ratkesi äänestyksessä Pyterlahden ja Kirkonkylän välillä (ks. lisää J. H. Arpiaisen kirjasta "Kolme neljännesvuosisataa 1857-1932 Virolahden kansanopetuksen vaiheissa").
Se on ensimmäisiä varsinaisia koulurakennukseksi rakennettuja rakennuksia ja sen suunnitteli viipurilainen arkkitehti Fredrik Odenvall.
2. Mitä tarkoittaa sana 'pyterä'? Pyterä on murresana, joka tarkoittaa 'sameaa', 'sekavaa'. Erään tulkinnan mukaan Pyterlahden kylän nimi onkin tarkoittanut alkujaan lahtea, jonka vesi on sekavaa, sameaa. Pyterä mainitaan myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Karjalan kielen sanakirjassa, jossa se esitellään merkityksessä 'sakeahko', 'paksuhko'.
3. Missä tehtävässä kuvassa näkyvä iso rakennus toimi 1800-luvulla? Bonuskysymys: Mistä kuva on otettu? Talo toimi 1800-luvulla kievarina. Kuva on otettu 1970-luvulla Museon takapihalla olevasta kuusesta.
4. Missä on Ryytmaanmäki ja mistä tämä nimi tulee? Ryytmaanmäki on Mokkalanmäentien jälkeen, mäennyppylä ennen Hovin tien risteystä. Nimen alkuperä juontaa juurensa Pyterlahden Hovin historiaan: hovin kasvimaa, eli ryytimaa, sijaitsi Hovin ja tien välissä kyseisessä kohdassa.
5. Kuvassa näkyy Suomen historian kannalta merkittävä kohde, joka halkoo myös Pyterlahden maisemia. Mikä se on? Kyseessä on Salpalinja, joka rakennettiin Suomen puolustuksen tueksi. Salpalinjan kiviesteitä on näkyvillä myös Pyterlahden maastossa. Kuva on otettu Santaniemen turalta.
6. Kuka oli juhlapuhujana toisen Evakkovaelluksen avauksessa, joka pidettiin Opistonmäellä? Valtioneuvos Riitta Uosukainen avasi Evakkovaellus-tapahtuman, joka järjestettiin toisen kerran Virolahdella vuonna 2009. Tapahtuma alkoi Opistonmäeltä, josta avausjuhlan jälkeen vaellettiin Virolahden Kirkonkylään.
7. Missä urheilulajissa Santaniemessä asunut Tauno Vuori oli Suomen parhaimmistoa? Tauno Vuori saavutti hiihdon SM-kullan vuonna 1939. Hän voitti SM-kisat 50 kilometrin hiihdossa edustaen Hallan Visan joukkuetta.
8. Mistä on louhittu Pietarin Palatsiaukiolla olevan Aleksanteri I:n patsaan monoliittikivi? Monoliitti, eli yksi yhteinäinen kivipylväs on louhittu Pyterlahden Hevonniemen louhokselta. Tämän 25-metrisen kiven louhiminen ja kuljettaminen Pietariin oli 1800-luvulla melkoinen urakka.
9. Missä ja milloin kyseinen kauppa toimi? T. Sepän kauppa toimi Mokkalanmäentien haarassa aina 1960-luvulle asti. Kuvan tietoja etsitään...
10. Kylän puurojuhlassa on usein laulettu laulua Rati riti ralla. Miten jatkuu: "Rati riti ralla, tuli talvihalla..."

"Kuuraparta tuiskutukka, lumiviitta harmaasukka."

11. Kuinka monta maitolaituria oli Pyterlahdessa 1960-luvulla ja missä ne olivat? Laitureita oli viisi ja ne olivat Pasikonpohjassa, Hovin risteyksessä, Santaniementien risteyksessä, Opistonmäellä ja Ihalaisenmäentien risteyksessä. Kuvassa Veikko Nakari (vas.), Valtteri Jacksen ja Eino Heikkilä (oik.)
12. Minä vuonna järjestettiin ensimmäiset Aino ja Reino -maantiejuoksut? Ensimmäiset Aino ja Reino -maantiejuoksut järjestettiin vuonna 2007, jolloin mukana oli noin 60 osallistujaa. Seuraavana vuonna tapahtumassa kirmasi jo liki 200 tossuparia.
13. Kylän omat jouluvalot palavat puurojuhlasta alkaen Museon puistossa olevassa kuusessa. Kuusen lähelle on istutettu tammi. Mikä on tammen tarina? Tammi on palkinto, jonka kylä sai tunnustuksena vuonna 2003 valinnastaan Virolahden vuoden kyläksi.
14. Missä on Ukkomäki? Mentäessä Museotietä Kirkonkylään päin Ukkokuja on notkelma heti Opistonmäeltä lähdettäessä ja Ukkomäki nousee kohti Ihalaisenmäentien haaraa.
15. Mitä tehtaita kylässä on toiminut? Kylässä on ollut toiminnassa saha, putkitehdas, tiilitehtaita ja limonaditehdas. Myös kivenlouhinnalla on kylässä pitkät perinteet. Kuvassa Santaniemen saha 1900-luvun alusta.
16. Mitä Pyterlahden taloa Anton Mäkelä isännöi? Patruuna Anton Mäkelä isännöi Pyterlahden hovia 1800-luvun loppupuolella. Hän oli kylässä vahva vaikuttaja ja hänen lahjoittamalleen tontille rakennettiin kansakoulurakennus vuonna 1872.
17. Mitä tapahtumia on järjestetty entisen Lounais-Karjalan kansanopiston pihalla? Viime aikoina Opistonmäellä on järjestetty Aino ja Reino -maantiejuoksut ja Evakkovaellus. Aiemmin kansanopiston mailla on pidetty muun muassa isoja laulujuhlia.
18. Missä Pyterlahdessa sijaitsee Jukola ja mikä se oli? Jukola oli kansanopiston poikaoppilaiden asuntola ja se sijaitsee Museotien varressa Opistonmäeltä Kirkonkylään päin mentäessä maitolaiturin jälkeen. Sota-aikana Jukola toimi sairaalana ja 1970-luvulla tiloissa toimi väliaikaisesti myös kotiseutumuseo. Kuvassa ainakin Sulo Kiiski, lisää tietoja etsitään...
19. Missä sijaitsi Pyterlahden Ripeys-Seuran talo? Virolahden ensimmäinen urheiluseura, Ripeys-seura perustettiin talvella 1888. Ripeys-Seuran talo rakennettiin vuonna 1891 Hevonniementien risteyksen lähistölle. Ripeys-Seuran talon kohtaloksi koitui tulipalo vuonna 1894 (Seppo Pirttimäki: Virolahden Sampon historia).
20. Kuka on asunut talossa, jossa joulupukki ottaa vastaan lahjatoiveita joulupolun kulkijoilta? Talossa asui kansakoulunopettaja Elina Tulkin äiti, minkä vuoksi taloa onkin kutsuttu mummonmökiksi.
21. Mikä eläinhahmo on tuttu näky kylän eri tapahtumissa? Mm. Reino-juoksussa tämä vipeltäjä on ollut mukana aina. Kylän oma jänis osallistuu kylän tapahtumiin miten kiireiltänsä ehtii. Reino-juoksuissa jänis on juossut kisojen suurimmilla tossuilla, jotka ovat numeroa 48. Tosin juoksuissa jänis on turvautunut aina välillä mopediinkin, eikä näin ollen mestaruuksia ole jänikselle kirjattu.
22. Mikä on tämän kuvassa esiintyvän vartijatontun etunimi ja missä tapahtumassa hänet on voinut tavata? Kuvassa on vartijatonttu Toivo, joka on ollut mukana joulupolkutapahtumassa vastaanottamassa joulupukin luokse saapuvia vieraita. Kuva on vuodelta 2007.
23. Kuinka monta suurta kuusipuuta oli kuusirivistössä Museon puistossa 1960-luvulla? Suuria kuusia oli puistossa rivistössä yhteensä neljä, joista nykyään on pystyssä enää kaksi.
24. Miten Pyterlahden kylä juhlistaa näkyvästi jouluaattoa? Pyterlahden kylässä sytytetään jouluaattona kymmeniä kynttilälyhtyjä Museotien varteen. Myös joulupukki pysähtyy matkallaan levähtämään maitolaitureille ja vilkuttelemaan ohikulkijoille.

 

etusivu | ajankohtaista | Pyterlahti-info | uutisia | kylätoimintaa | Aino & Reino | palveluhakemisto | matkailukohteita | luonto | historiaa | tekijän terveiset | tapahtuma-arkisto | vieraskirja | sivukartta | sivujen toteutus |